TOP 5 vaikuttamis­keinoa, jotka todennäköi­simmin purevat vuonna 2021

Tervetuloa uuteen aikaan! Kaikki heitti häränpyllyä vuonna 2020 – myös markkinointi ja kuluttajakäyttäytyminen. Onneksesi Fearless Fletcher on tutkinut aihetta ja paljastaa nyt, mitkä 5 vaikuttamiskeinoa todennäköisimmin purevat vuonna 2021. Näillä täsmälääkkeillä ampaiset markkinoiden kärkeen heti alkuvuodesta!

Katso videolta mitä markkinoinnin keinot purevat varmasti vuonna 2021.

1.   Jätä jälkesi ja erottaudu massasta laatusisällöllä. Älä tyydy laskemaan konversioita; vaan panosta vahvasti brändättyyn laadukkaasti suunniteltuun sisältöön. Markkinointiviestien määrän kasvaessa eksponentiaalisesti on tärkeä erottua joukosta. Tänä vuonna kannattaa panostaa yksilöllisiin ja vaikuttaviin sisältöihin. Ei tuputeta kerran pureksittua pakkopullaa massalle, vaan tarjotaan kansalle elämyksiä, jotka jättävät lähtemättömän muistijäljen.

2.   Ole ketterä, aito ja inhimillinen. Enää ei kannata nakuttaa markkinointisuunnitelmaa kivipaasiin ja noudattaa sitä orjallisesti hamaan tappiin saakka. Epävakaina aikoina brändit, jotka sopeutuvat nopeimmin muuttuviin olosuhteisiin, voittavat myös kuluttajien luottamuksen. Luo aito yhteys asiakaskuntaasi ja tarjoa sitä mitä lupaat, jotta asiakkaasi seuraavat sinua uskollisesti jatkossakin.

3.   Ota rohkeasti kantaa. Brändiaktivismi jatkaa nousuaan ja siitä tulee pikemminkin normi, kuin poikkeus. Valveutuneet kuluttajat haluavat ostaa tiedostavilta brändeiltä. Siksi on aiempaa tärkeämpää, että myös yritykset ottavat kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja kantavat yhteiskuntavastuunsa. Toiminnan vastuullisuus yksin ei riitä; se pitää myös osoittaa toteen. 

4.   Vilkaise välillä peruutuspeiliin ja kaiva timantit arkiston uumenista. Nostalgiamarkkinointi tarjoaa turvallisuuden ja tuttuuden tunnetta epävakaassa ja nopeatahtisessa maailmassa. Aina ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan, sillä kuluttajat ovat tutkitusti valmiista käyttämään rahaa tuttuun ja turvalliseen. Retro puree edelleen myös designin saralla.

5.   Laita muut töihin. Tämä ei tarkoita vain sitä, että voit ostaa kaiken valmiina (mikä sekin on suotavaa), vaan sitä, että nyt kannattaa valjastaa uskollisimmat asiakkaasi brändilähettiläiksesi. Muiden vakoileminen on kutkuttavaa puuhaa ja ihmiset haluavat tarkkailla ja matkia muita. Käyttäjien luoma sisältö, eli UGC (user generated content) on parhaimmillaan aitoa ja todella tehokasta, sillä voit hyödyntää kuluttajatrendejä, sosiaalista mediaa sekä tapahtuma- ja vaikuttajamarkkinointia valjakossasi.

Jos tarvitset apua näiden tai muiden markkinointitrendien valjastamisessa markkinointistrategiaasi ja sisältösuunnitelmaasi, ole yhteydessä!

Luovuus vs. data

Valitsetko intuitiolla ammennetun luovuuden vai dataohjatun sisällön­tuotannon?

Data.
Insight.
Luovuus.
Tarinankerronta.

Laadidaa. Kaikkihan niistä jauhaa. Ja syystäkin, sillä ne ovat vaikuttavan markkinointiviestinnän kulmakiviä. Kiistämättä.

Väitetään, että ilman dataa olisivat sisältömme ja suunnitelmamme vain onnekkaita veikkauksia, jotka eivät perustu mihinkään. Vaikka olen jotakuinkin samaa mieltä, en silti usko, että datan tulee olla ainoa asia, joka ohjaa luovaa suunnittelua tänä päivänä.

Siksi haluaisin lisätä yllä mainittuun listaan käsitteen, joka on kiehtonut minua viime aikoina monessakin yhteydessä: serendipiteetti. Se jopa kuulostaa kauniimmalta, kun sointumaton data.


”Serendipisyys eli serendipiteetti tarkoittaa kykyä tehdä sattuman ohjaamia, odottamattomia löytöjä yleensä sellaisesta aihepiiristä, josta löydön tekijällä on laaja tietämys.”

WIKIPEDIA


Serendipiteettiä voidaan pitää kolmen asian ilmentymänä, riippuen tulkitsijan näkökulmasta. Toisinaan syynä on sattuma, toisinaan älykkyys tai jopa kaavamainen päättelyprosessi.

Onko serendipiteetti siis sattuman kauppaa vai kovaa työtä? Minusta se on kovaa työtä, älyä ja intuitiota yhdistettynä rohkeuteen poiketa vanhoista kaavoista.

Ranskalaisen kemistin Louis Pasteurin kerrotaan todenneen, että sattuma suosii vain asiaan perehtynyttä mieltä. Tämä viisaus on kaiverrettu myös Harvard Medical Schoolin seinään sanoin ”Chance Favors The Prepared Mind”*. Tästä voi päätellä, että serendipiteetillä on paikkansa muuallakin kuin luovassa työssä.

Onnekas sattuma ei siis olekaan täysin sattumanvaraista, vaan kumpuaa mielestä, joka omaa riittävästi taustatietoa. Tähän perustuu myös oma käsitykseni luovuudesta.

Julkaisussaan  Causal thinking in science Dunbar ja Fugelsang toteavat, että ”terävä-älyinen tutkija pystyy yhdistelemään asioita, jotka alun perin näyttävät erovan suuresti toisistaan.”* Juuri tästähän luovassa suunnittelussa on kyse: toimiva luova konsepti koostuu pääsääntöisesti kahdesta usein varsin eriävistä asiasta, jotka yhdistetään ja havainnollistetaan niin, että lopputuloksena syntyy suurempi oivallus, joka tarjoaa yleisölle uuden näkökulman tuttuun asiaan.


”Toimiva luova konsepti koostuu pääsääntöisesti kahdesta usein varsin eriävistä asiasta, jotka yhdistetään ja havainnollistetaan niin, että lopputuloksena syntyy suurempi oivallus, joka tarjoaa yleisölle uuden näkökulman tuttuun asiaan.”

Wikipedian mukaan serendipisyys tulee esiin tiettyjen kykyjen, kuten tarkkanäköisyyden, vainun, tarkkaavaisuuden, valppauden ja älyn, kautta. Ihmistä, jolla on tällaisia kykyjä, voidaan kutsua esimerkiksi keksijäksi, seikkailijaksi, taiteilijaksi tai salapoliisiksi. 

Olen oppinut tunnistamaan serendipisyyden läsnäolon omassa työssäni. Usein minulla on selkeä päämäärä ja mielikuva siitä, miltä valmiin työn tulisi näyttää, mutta luomisprosessi johdattaakin aivan toisenlaiseen lopputulokseen. Matkan varrella teen uusia löydöksiä ja johtopäätöksiä, minkä ansiosta lopputulos on jotain paljon suurempaa kuin alun perin ajattelin.

Toisinaan serendipiteetti johtaa minut harhaan ja työ, joka ei tunnu valmistuvan milloinkaan joutaa suoraan roskakoriin. Nykypäivän työelämässä, jossa aika on rahaa ja prosessit kiveen hakattuja, tämä turhauttaa ja saattaa tuntua ajan tuhlaukselta. Mutta omien rajojen etsiminen ja löytäminen on oleellinen osa luovan suunnittelijan kasvuprosessia. 

Alun perin tämänkin blogikirjoituksen aiheena oli ”Data ja insight tarinankerronan tukena” liittyen aiheesta laatimaani infografiikkaan. Sitten serendipiteetti puuttui peliin (taas!).

Asiakkaan tavoitteet ja tulosten mittaaminen ovat kuitenkin ensisijaisen tärkeitä liiketoiminnan kannalta, joten emme aina voi täysin heittäytyä serendipiteetin valtaan. Tästä syystä datalla ja insightilla on vakaa paikkansa markkinointikonsepteissa ja sisällöntuotannossa sekä -jakelussa. Ripaus serendipiteettiä kuitenkin antaa niille yllättävän ulkomuodon.

Mihin sinä serendipiteetin sijoittaisit ja onko sille tilaa teidän luomisposesseissanne?

Kirjoitus julkaistu alunperin almamedia.fi/brandstudio/ blogissa 30.1.20.