Kirjoittanut: Johanna Kerrman, Tammikuu 2020

Valitsetko intuitiolla ammennetun luovuuden vai dataohjatun sisällön­tuotannon?

Data.
Insight.
Luovuus.
Tarinankerronta.

Laadidaa. Kaikkihan niistä jauhaa. Ja syystäkin, sillä ne ovat vaikuttavan markkinointiviestinnän kulmakiviä. Kiistämättä.

Väitetään, että ilman dataa olisivat sisältömme ja suunnitelmamme vain onnekkaita veikkauksia, jotka eivät perustu mihinkään. Vaikka olen jotakuinkin samaa mieltä, en silti usko, että datan tulee olla ainoa asia, joka ohjaa luovaa suunnittelua tänä päivänä.

Siksi haluaisin lisätä yllä mainittuun listaan käsitteen, joka on kiehtonut minua viime aikoina monessakin yhteydessä: serendipiteetti. Se jopa kuulostaa kauniimmalta, kun sointumaton data.


”Serendipisyys eli serendipiteetti tarkoittaa kykyä tehdä sattuman ohjaamia, odottamattomia löytöjä yleensä sellaisesta aihepiiristä, josta löydön tekijällä on laaja tietämys.”

WIKIPEDIA


Serendipiteettiä voidaan pitää kolmen asian ilmentymänä, riippuen tulkitsijan näkökulmasta. Toisinaan syynä on sattuma, toisinaan älykkyys tai jopa kaavamainen päättelyprosessi.

Onko serendipiteetti siis sattuman kauppaa vai kovaa työtä? Minusta se on kovaa työtä, älyä ja intuitiota yhdistettynä rohkeuteen poiketa vanhoista kaavoista.

Ranskalaisen kemistin Louis Pasteurin kerrotaan todenneen, että sattuma suosii vain asiaan perehtynyttä mieltä. Tämä viisaus on kaiverrettu myös Harvard Medical Schoolin seinään sanoin ”Chance Favors The Prepared Mind”*. Tästä voi päätellä, että serendipiteetillä on paikkansa muuallakin kuin luovassa työssä.

Onnekas sattuma ei siis olekaan täysin sattumanvaraista, vaan kumpuaa mielestä, joka omaa riittävästi taustatietoa. Tähän perustuu myös oma käsitykseni luovuudesta.

Julkaisussaan  Causal thinking in science Dunbar ja Fugelsang toteavat, että ”terävä-älyinen tutkija pystyy yhdistelemään asioita, jotka alun perin näyttävät erovan suuresti toisistaan.”* Juuri tästähän luovassa suunnittelussa on kyse: toimiva luova konsepti koostuu pääsääntöisesti kahdesta usein varsin eriävistä asiasta, jotka yhdistetään ja havainnollistetaan niin, että lopputuloksena syntyy suurempi oivallus, joka tarjoaa yleisölle uuden näkökulman tuttuun asiaan.


”Toimiva luova konsepti koostuu pääsääntöisesti kahdesta usein varsin eriävistä asiasta, jotka yhdistetään ja havainnollistetaan niin, että lopputuloksena syntyy suurempi oivallus, joka tarjoaa yleisölle uuden näkökulman tuttuun asiaan.”

Wikipedian mukaan serendipisyys tulee esiin tiettyjen kykyjen, kuten tarkkanäköisyyden, vainun, tarkkaavaisuuden, valppauden ja älyn, kautta. Ihmistä, jolla on tällaisia kykyjä, voidaan kutsua esimerkiksi keksijäksi, seikkailijaksi, taiteilijaksi tai salapoliisiksi. 

Olen oppinut tunnistamaan serendipisyyden läsnäolon omassa työssäni. Usein minulla on selkeä päämäärä ja mielikuva siitä, miltä valmiin työn tulisi näyttää, mutta luomisprosessi johdattaakin aivan toisenlaiseen lopputulokseen. Matkan varrella teen uusia löydöksiä ja johtopäätöksiä, minkä ansiosta lopputulos on jotain paljon suurempaa kuin alun perin ajattelin.

Toisinaan serendipiteetti johtaa minut harhaan ja työ, joka ei tunnu valmistuvan milloinkaan joutaa suoraan roskakoriin. Nykypäivän työelämässä, jossa aika on rahaa ja prosessit kiveen hakattuja, tämä turhauttaa ja saattaa tuntua ajan tuhlaukselta. Mutta omien rajojen etsiminen ja löytäminen on oleellinen osa luovan suunnittelijan kasvuprosessia. 

Alun perin tämänkin blogikirjoituksen aiheena oli ”Data ja insight tarinankerronan tukena” liittyen aiheesta laatimaani infografiikkaan. Sitten serendipiteetti puuttui peliin (taas!).

Asiakkaan tavoitteet ja tulosten mittaaminen ovat kuitenkin ensisijaisen tärkeitä liiketoiminnan kannalta, joten emme aina voi täysin heittäytyä serendipiteetin valtaan. Tästä syystä datalla ja insightilla on vakaa paikkansa markkinointikonsepteissa ja sisällöntuotannossa sekä -jakelussa. Ripaus serendipiteettiä kuitenkin antaa niille yllättävän ulkomuodon.

Mihin sinä serendipiteetin sijoittaisit ja onko sille tilaa teidän luomisposesseissanne?

Kirjoitus julkaistu alunperin almamedia.fi/brandstudio/ blogissa 30.1.20.

Fless Creative

Johanna Kerrman

+358 (0)50 346 2722
johanna@flesscreative.com

Copyright © 2021 Johanna Kerrman. All rights reserved.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s